Hyviä kuvia etsimässä jo vuodesta 1955

Täydellistä valokuvaa ei ole ottanut vielä kukaan. Ja hyviäkin aika harva. Niinpä valokuvauksen harrastajilla riittää yhä haasteita, vaikka Kannuksessakin on kameraseuratoimintaa harrastettu nyt jo yli 50 vuotta.

Kenen idea kamerakerhon perustaminen Kannukseen sitten oli, siitä ei ole varmaa tietoa. Niemelän Kalervo arvelee, että ajatus saattoi olla hänen, koska hän oli huomannut valokuvausta harrastavia kavereita olevan Kannuksessa useitakin. Hän ja Lamun Veikko olivat kulkeneet kuvausmatkoilla Lestijärveä myöten jo ennen kerhon perustamista.

Mäkelän Hemppa muistelee, että hän oli puuhamiehenä alusta alkaen. - Muutkin asiasta kyllä puhuivat, mutta perustava kokous pidettiin meillä. Asiasta uutisoi tuoreeltaan Kokkola-lehti vuonna 1955: "Kannuksen valokuvauksen harrastajien keskuudessa on jo pitemmän aikaa kytenyt ajatus kameraseuran perustamisesta. Tk. 13. pv:nä kokoonnuttiin Kannuksen Kuvaamoon keskustelemaan asiasta, ja koska innostusta tuntui asiaan olevan, otti asianajaja Kalervo Erkkilä tehtäväkseen sääntöjen laatimisen mallisääntöjen pohjalta. Tk 20pv:nä kokoonnuttiin toisen kerran ja päätettiin kameraseura perustaa. Seuran nimeksi tuli Kannuksen Kamerakerho ry ja sen tarkoituksena on edistää valokuvausta ja herättää harrastusta siihen. Tätä tarkoitusta toteuttaakseen yhdistys mm. järjestää kokouksia, keskustelutilaisuuksia, esitelmiä, valokuvausnäyttelyitä, -kilpailuja ja retkeilyjä, hankkii ja levittää valokuvauskirjallisuutta ja harjoittaa kerhotoimintaa." Innostusta ja pohdintoja - 

Kerho herätti kovasti innostusta valokuvaukseen. Kokouksissa pohdittiin tarkkaan, miten kuvia arvostellaan. Lisäksi jokainen sai vuorollaan valmistella luennon jostakin kuvaukseen liittyvästä aiheesta, Niemelä muistelee. Myös kuvausretkiä tehtiin. Yksi sellainen hänelle syöpyi lähtemättömästi mieleen: - Olin kunnostanut Talviharjun veljesten moottoripyörän kuvausretkeä varten. Ei muuta kuin kuvaus- ja kalastusvälineet mukaan ja Lamun Veikko kyytiin. Oli kuitenkin kuuma kesäpäivä ja pienessä pyörässä kova lasti. Niinpä moottori ylikuumeni ja leikkasi vähän kiinnikin jossain Toholammin ja Lestijärven välillä. Lykittiin pyörää edestakaisin ja odoteltiin jäähtymistä pelonsekaisin tuntein, että joudutaanko lykäämään takaisin Kannukseen vai saadaanko vielä käyntiin. No lähti se viimein ja retkikin saatiin tehtyä, vaikka hilikulla olikin, Niemelä kertoo.

Välillä kerhon toiminta oli parikymmentä vuotta nukuksissa, sillä vireän alun jälkeen innostus lopahti. Jo vuoden 1956 toimintakertomuksessa kerrotaan, että "vuosi oli kamerakerhon kannalta hiljainen ja tapahtumaköyhä. Seuran jäsenet ajattelivat seuran kohtaloa kukin omassa ylhäisessä yksinäisyydessään." Toki kerho tuon jälkeen toimi vireästikin, kun Kalervo Niemelä aloitti puheenjohtajana 1957. Mutta 1960-luvun alkupuolella toiminta hiljalleen hiipui, vaikka voimia yhdistettiin niin yhteiskoulun kamerakerhon kuin taideyhdistyksenkin kanssa. Mäkelän Hemppa muistelee, että Rekilän Esko piti kerhoa pitkään pystyssä. Yksi innokkaimpia kerholaisia tuolloin oli Keskiojan Esko, jolle valokuvauksesta tuli myöhemmin ammattikin. Hän oli yksi ensimmäisistä värikuvien kokeilijoista Kannuksessa. Valotettua paperia piti uittaa sen seitsemässä liemessä ennen kuin jonkinvärinen kuva sille ilmestyi. Värit tahtoivat olla yllätyksellisiä, mutta taiteellinen vaikutelma oli taattu! Ja aineet olivat niin kovia, että ne jättivät lähtemättömät jäljet jopa ruostumattomaan teräkseen.

Uusi alku 1983 Kerhon henkiinherättäminen tapahtui äkkiä syksyllä 1983. Olimme Lehojärven Jukan kanssa ottamassa kuvia Poutun laajennuksen harjannostajaisista, minä Keskipohjanmaahan ja Jukka Lestinjokeen. Siinä pellolla rakennuksia tähtäillessämme kysäisin Jukalta: "Ollaanko me niin huonoja miehiä, ettei me saada kamerakerhoa pystyyn Kannuksessa." Jukka vastasi: "Ei olla!". Ja loppu on historiaa. Marraskuussa 1983 toiminta käynnistyi uudestaan ja sen jälkeen kuukausikokouksia on pidetty säännöllisesti kesiä lukuunottamatta. Kerhon toiminta on paisunut pikku hiljaa, ja mukana on nyt noin 40 jäsentä paitsi Kannuksesta myös kaikista lähikunnista Kalajokea ja Kokkolaa myöten.

Kerhon 50-vuotisjuhlavuosi huipentui syyskuussa 2005, jolloin kamerakerho järjesti paitsi juhlanäyttelyn myös Pohjanmaan kameraseurojen vuosinäyttelyn Galleria Justuksessa. Kerho osallistuu vuosittain myös valtakunnallisiin Suomen Kameraseurojen Liiton valokuvanäyttelyihin, joista viime vuosina tuomisina on ollut myös kunniamainintoja. Jokavuotinen päätapahtuma on Lestijokilaakson Taidepäivien valokuvauskurssin järjestäminen. Kurssi on viime vuosina täyttynyt ennätysajassa, kun sillä on keskitytty digitaaliseen valokuvaukseen ja kuvankäsittelyyn. Vaikka menetelmät muuttuvat, valokuvauksen perusajatus pysyy: ohikiitävän lyhyen hetken ikuistaminen ja tuominen muidenkin nähtäväksi.

Kerhon tehtävät ja toimintamuodot ovat pysyneet pääosin samoina koko ajan, niin myös kerhotoiminnan henki. Perustamiskokouksen uutisen lopun voikin edelleen allekirjoittaa: "Kameran vaatimattomuus ei saa olla esteenä kamerakerhoon liittymisessä. Siis: Kannuslaiset ja ympäristöpitäjien valokuvauksen harrastajat, laatikkokameran omistajat, tervetuloa Kannuksen kamerakerho ry:n jäseneksi".

Vesa Pajala